Meillä on ollut näiden kelpieiden kanssa hyvä tuuri sinällään, että Jilla kohta 8v ja Tamsku reilu 5v ei ole joutunut eläinlääkärillä paljon rokotuksia kummempien asioiden kanssa käymään. Tämä vuosi ei paljon muutenkaan ole hyvää tuuria sisältänyt niin sitten vielä tämä...

Noin kuukausi sitten Tamsku juoksi Jillan kanssa vapaana, sitten kiljaisi ja nosti takajalan hetkeksi ilmaan. Ne oli melko kaukana meistä ja eka ajatus oli, että tallasi johonkin terävään. Mitään ei nähty ja jalkakin otti jo hetken päästä hyvin maahan. Ajattelimme, että se oli vain jotain harmitonta ja siinä se. Noin pari viikkoa tästä eteenpäin eleli ihan tavalliseen tapaan eikä jalka vaivannut mitenkään. Kunnes sitten sama toistui uudestaan, kun ne Jillan kanssa taas juoksi vapaana. Reilu viikko sitten Tamsku kävi Kouvolassa tutkittavana ja sitten selvisi seuraavanlaista...

Ortopedi tutki Tamskun takajalkaa ja polvia. Ristisiteet ehjät ja polvissa ei mitään vikaa. Sitten se lähti röntgeniin. Sieltä kuvattiin lanneranka, lonkat, selkä ja polvet. Kaikki muu oli ok, mutta viimeisen lannenikaman ja ristiluun välinen nikamaväli oli kaventunut ja viimeinen lannenikama on todennäköisesti välimuotoinen lannenikama.

Hetki kesti uutista sulatella. Vielä toukokuussa se kisasi agilityssä, eikä sillä ikinä ole ollut mitään ontumista tai kipuilua, mitä oltaisi ainakaan huomattu. Nyt Tamsku on kaksi viikkoa kipulääkekuurilla ja levossa, jonka jälkeen käydään lekurilla uudestaan ja mietitään jatkoa. On kuulemma olemassa leikkaus, joka on melko yleinenkin, mutta jotenkin pelottaa ajatus selkäleikkauksesta? Toivottavasti sitä ei tarvita ja ollaan varmasti viisaampia uuden lekurikäynnin jälkeen.

Harmittaa koko asia tosi paljon, tietenkin. Esimerkiksi agilityä ei Tamskulta jatkoa ajatellen välttämättä kielletä lekurin toimesta, saattaa vain lyhentää agilitykoiran "uraa". Meillä kuitenkin yksimielisesti tehtiin kotona päätös, että Tamsun agility on tässä, jotta se ei ainakaan pahenna tilannetta. En sano, etteikö se harmittaisi, koska Tamsu on niin mukava agikaveri, mutta tottakai terveys etusijalle. Lopetettiin meidän agilityt "huipulle" kun meidän viimeisessä kisassa noustiin nollavoitolla kakkosiin. Koiralle on onneksi olemassa paljon muutakin kivaa tekemistä, esimerkiksi uiminen joka on varmasti selälle paljon parempi vaihtoehto.

Onneksi saatiin tämä selkävaiva kiinni tässä vaiheessa, ennenkuin menee pahemmaksi. Kun saadaan lekurilta lupa, luulen että Tamskulla on ainakin fyssarikäyntejä edessä. Meille se sopii kotikoiranakin ihan hyvin, kunhan se selkä ei Tamskua vaivaisi jatkossa. Olen netistä lukenut nyt paljon näitä selkäjuttuja, mutta käsittääkseni ovat kovin yksilöllisiä, joten toimitaan ihan Tamskun itsensä mukaan. "Takaiskusta" tulee itselle sellainen epäonnistunut olo, mutta kirjoitin nyt tästä tänne silti. Meillehän Tamsku on ihan yhtä hyvä ja rakas koira kuin ennenkin.

SAM_1053.jpg