Täällä on nyt se hihnan toinen pää joutunut opiskelemaan latinaa ja muita hankalan kuuloisia termejä (kuten cor, perikardium, endoteeli....) joten ihan hyvää vastapainoa on ollut sitten treenata niitä tokojuttuja, joista aikaisemminkin puhuin.
Tamskun kanssa ollaan treenattu vähemmän, kun ei asuta saman katon alla. Oltiin iskällä ja äitillä tässä vähän aikaa sitten vähän pidemmän aikaa, niin sitten käytettiin aika hyödyksi. Tamsku osaa alo:n liikkeet kivasti, tosin vauhti ja innokkuus vie vähän sitä tarkkuutta. Huomasin, että se kuumuu lelupalkasta niin kovin, että sitten siitä ei oikein tullutkaan mitään (esim. luoksetulon lopussa ei käynyt perusasentoon kuin jäi kyttäämään millon lelupalkka tulee). Joten tästä viisastuneena, palkkaillaan makupaloilla.
Jillan kanssa meillä on onnistunut nyt meille hankalin liike, se luoksetulon stoppi hyvin. Sen sijaan meidän vahvuudet (jäävät) on nyt jotenkin tahmean tuntuiset ja välillä se maahanmenossa jää istumaan :O. Ja tosiaan ne on ollut meillä niitä vahvuuksia...you never know!
Tamsku noutaa... kovasti pahoittelen kuvan huonoa laatua, on kännykän kameralla otettu kuva. Mutta nyt ainakin sopii aiheeseen jos ei muuta :)
Kommentit