Meillä tulee kelpojen kanssa totaalinen tauko agista, tokosta ja muista harrastuksista kun oma polvilumpioni päätti käydä sivussa ja tämän seurauksena 6 pitkää viikkoa jalkatuen kanssa yhteiseloa ja liikuntakiellossa ja välillä keppien kanssa köpötellen. Vähän hirvitti miten oma pää kestää ilman iltalenkkejä ja sitä, että ei pääse enää oikein itse liikkumaan mihinkään, mutta onneksi on hyviä ystäviä jotka tsemppaa ja vie kahville ja piristää muutenkin :). Ja niinkuin olen muuallakin sanonut, niin käynti sairaalassa laittaa aina muistamaan sen, että monilla menee vielä paljonkin huonommin.

Jillan kanssa kerettiin keskiviikkona käydä agissa pitkästä aikaa ja voi että se kulki hyvin :). Oli kuulolla ja yritti ihan täysillä! Harrastuskentille palaamme kun oma polvi taas sen kestää ja siihen asti koirat käyvät metsässä juoksemassa ja muuten lenkillä iskän ja äitin kanssa.

Sain Kuurasta kivan kuvan :)